Mike Vogel ja Jaime Murray.

Jaime Murray.

Christina Cole.

Mike Vogel ja Christina Cole.

Koulunsa lätkäjoukkuueen tähtipelaaja Ian Stone (Mike Vogel) on palaamassa pieleen menneestä pelistä. Kotimatkan pysäyttää tiellä lojuva ruumis, joka hyökkää Ianin kimppuun ja viskaa hänet lähestyvän junan alle. Ian ei kuole, vaan siirtyy uuteen elämään, joka on lähes entisen kaltainen. Pian Ian huomaa, että hänet murhataan joka ikinen päivä uudelleen ja uudelleen. Ianin on selvitettävä kuka tai mikä häntä riivaa.

Kaikkien aikojen heikoimmalla jääkiekkokohtauksella alkava The Deaths of Ian Stone (2007, Iso-Britannia, Yhdysvallat) lainaa juontaan sieltä sun täältä, mutta enimmäkseen komediasta Päiväni murmelina (1993) jossa Bill Murray sai itsensä hengiltä, mutta heräsi silti uuteen huomiseen. Ian Stone luetaan kuitenkin kauhufilmiksi. Etukäteistiedot kertoivat, että mukana on paljon gorea, silpomista ja taiteellista näkemystä. Tiedä sitten katsoinko kokonaan eri filmin, mutta tässä italialaisen Dario Pianan jenkkiesikoisessa ei ole ajatusta oikein nimeksikään, hyvästä lähtöasetelmasta huolimatta.

Pelottava The Deaths of Ian Stone ei ole missään vaiheessa. Ei edes jännittävä. Nukahdan erittäin harvoin elokuvia katsellessani, mutta niin vain silmät painuivat kiinni, sillä juuri kun meno kääntyi mielenkiintoiseksi, sorruttiin tuuperruttaviin yksityiskohtiin ja pienelle budjetille tyypilliseen taiteelliseen kikkailuun. Välillä käväistiin jopa Matrixin puolella älyttömine aurinkolasi-turvamiehineen. Ei paljon auta, että tehosteita on ollut luomassa mr. Stan Winston (mm. Terminator). Tehosteet ovat valitettavaa photoshop tasoa ja herättävät kummastusta.

Ian Stonen kuolonkamppailua tähdittää muutama vuosi takaperin Poseidonissa uraa luonut Mike Vogel. Hänen poikamainen karismansa sopisi paremminkin Scream tyyppiseen säikyttelyyn, mutta ei tippaakaan vakavahenkisempään kauhukoitokseen. Vogel on liian jätkämäinen ja häntä on vaikea ottaa todesta. Vogelia vain kaksi vuotta vanhempi Jaime Murray näyttääkin tyttöystävän roolissa lähestulkoon ikälopulta. Murray on hyvä näyttelijä, mutta kauhuelokuvissa ei hänenkään tulevaisuus piile. Näyttelijöitä ei kuitenkaan ole syyttäminen tunnelman latistamisesta, vaan erittäin kokematonta tuotantotiimiä, joka on sillisalaatti isolla S-kirjaimella. Näistä aineksista harvoin syntyy mitään hyvää ja niinpä Ian Stonenkin kohtaloksi koituu lähtötelineisiin jumiutuminen.

Jälkeenpäin ajateltuna pistää oikein vihaksi miten näin hyvällä juonella varustettu elokuva on voitu pilata. The Deaths of Ian Stone päätyy tällä erää mappiin jonka kyljessä lukee ”mitä kaikkea tästä olisikaan voinut saada aikaan”. Pienen pieni jatko-osan mahdollisuus leijui ilmassa, mutta toivotaan, ettei näin käy.

Dvd:llä ei ole mainittavia ekstroja.

Teksti © 2008 Lasse Lepola