Kaksoismurha
- Double Jeopardy (1999)
Kaksoismurha (Double Jeopardy, 1999 Kanada, Saksa, USA)
sisältää trilleriaineksia, joilla olisi voitu edetä huomattavasti
pidemmälle. Kompastuskiveksi nouseekin hahmojen taustojen ja tässä
tapauksessa myös "murhaajan" motiivit. Ohjaaja Bruce Beresford ei
ole kuitenkaan aivan hukassa, vaan mies onnistuu hyvin monessa muussa
asiassa.
Libby (Ashley Judd) elää tasapainoista elämäänsä miehensä ja poikansa
kanssa. Viikonlopun purjehdusretki kääntää naisen elämän täysin.
Keskellä yötä hän herää yltä päällä veressä. Libby löytää veneen
kannelta verisen veitsen. Rajavartiosto saapuu paikalle ja, kun
Nickiä, Libbyn miestä ei löydy todetaan nainen murhaajaksi.
Alkuasetelmista jatketaan aina niin pitkälle, että Libby vapautuu
vankilasta ja lähtee kostamaan miehelleen, koska epäilee, että tämä
olisi lavastanut purjeveneessä tapahtuneen. Tommy Lee Jones on mukana
ehdonalaisvalvojana, jonka tarpeellisuutta juoneen on hankala käsittää.
Mies roikkuu mukana eikä tee kovinkaan hyvää jälkeä näyttelijänä.
Kaksoismurhan kermaa ovat sen eteenpäin kulkeva juoni, joka ei
turhia jarruttele. Tietenkin elokuvassa on trillerille tyypilliset
juonenkäänteet, joilla lisätään pökkyä pesään. Kaksoismurha välttää
suhteellisen hyvin myös lopunpaljastussession, jonka jälkeen yleensä
seuraa vielä pakolliseksi muodostunut takaa-ajo ja jutun nurin-kurin
kääntäminen.
Pääosassa oleva Ashley Judd odotusten mukaisesti ei herätä reaktiota
kuin ulkoisenkuoren avulla. Näyttelijäntaidoissa ei ole paljoakaan
kehuttavaa, omaperäisyys ja pureva elehdintä olisivat tuoneet myös
Libbyn-hahmoon muotoa. Kuten jo edellä mainitsin Tommy Leen käytöksestä
sanon sen toistamiseen. Olkoon se sitten Tommy Leen hahmo tai ohjaaja
Beresford niin kuitenkaan ehdonalaisvalvojan hahmosta ei saada vääntämälläkään
kiinnostavaa tai tarpeellista. Tommy-poijalta olisi uskonut muutaman
hauskan kommentin löytyvän, mutta.
Kaksoismurha on aika tyypillinen trilleri, jossa on murhaaja, kostoa
ja poliisitutkintaa. Tyydyttävästi nivottu ja yhdistelty juoni voi
imaista satunnaisia katsojia mukaansa, mutta pääasiallisesti se
ei tarjoa hyvää ja onnistunutta kokonaisuutta.
teksti: ©
1999 Raimo Miettinen

|