Unelmien sielunmessu - Requiem for a Dream (2000)

Darren Aronofsky on nyt tunnettu Suomen elokuvatarjonnassa viime kesästä alkaen Unelmien sielunmessun (Requiem for a Dream, 2000 USA) ohjaajana. Hubert Selby Jr.'n romaaniin perustuva elokuva kertoo huumemaailman koukuissa roikkuvista unelmiensa toteuttajista. Nuoremman Selbyn rankka ja kova kirja on tallentunut filmille myös kovana, joka ei tule päästämään katsojaansa helpolla. Unelmien sielunmessu herättää mietteitä nistien valinnoista riippuvuuden kierteessä ja se ulottaa tarinansa television hallitsemien sielujen perukoille, joissa yksinäisyys valtaa hiljalleen koko mielen. Elokuva vaatii jonkin verran enemmän katsojaltaan, mutta se on sen arvoinen.

Itsensä kouluttanut Harry on ajautunut tai paennut lievien huumeiden kautta aina vahvempiin, jonka vaikutukset näkyvät myös lähiympäristössä. Äiti Sara, television tusinashow'ta tuijottava eläkeläinen joutuu hakemaan useasti Harryn kanittaman oman televisionsa, mutta hellämielinen ja pojastaan ylpeänä hän ei uskalla puuttua tämän ongelmiin. Elokuva saa kunnon sysäyksen, kun Saralle tarjotaan palkintona osallistumismahdollisuus suosikkiohjelmansa kilpailuun ja Harrylle tulee mahdollisuus tehdä elämänsä huumekauppa. Kumpikin päättävät käyttää tilaisuutensa hyväksi, äiti alkaa laihduttamaan ja Harry diilaamaan parhaan kaverinsa ja tyttöystävänsä kanssa.

Unelmien sielunmessu pureutuu huumeongelman kautta jo edellä mainittuihin asioihin. Television voima ajaa Saran laihdutuslääkkeiden popsimiseen, jota edesauttaa aviomiehen kuoleman ja ainoan poikansa Harryn poislähdön synnyttämä yksinäisyys. Sara nappaa laihdustuspillereitään samalla kun suosikki tv-juontaja tarjoaa hänelle unelmapalkintoja ja mahdollisuuden loistaa kaikkien nähtävillä. Ellen Burstynin esittämän Saran hahmosta muodostuu Aronofskyn lujalla otteella traaginen yksinäinen hahmo, jonka todellisuus hämärtyy unelmien kanssa sekaiseksi hämärätilaksi. Samalla ainoa poika Harry etsii omia unelmiansa ja yrittää helpottaa elämäänsä huumekaupalla, jota Aronofskyn ja Hubert Selbyn yhteinen opettava ja moraaliset mitat täyttävä käsikirjoitus ohjaa.

Elokuva lähestyy Ellen Burstynin hahmoa hetki hetkeltä lähemmäksi, kunnes katsoja on "kypsytetty" hengittämään Saran rytmissä. Tämän jälkeen tarinassa astutaan askel pimeämpään ja kauheampaan, jolloin katsoja ei enää pysty kuin suremaan vanhan Saran hahmoa ja empatia purkautuu häntä kohtaan. Ellen Burstyn tekee mahtavan suorituksen, joka riitti vain Oscar -ehdokkuuteen (Julia Roberts Erin Brockovichilla sai palkinnon). Saran hahmo on inhimillinen, jonka kohtaloa katselee kauhuissaan vierestä. Eikä Burstyn'n suoritusta ole vähentämässä se uskottavuus, joka sisältyy koko Unelmien sielunmessuun. Tämän lisäksi elokuvan kolme muuta näyttelijää Jared Leto (Fight Club), Marlon Wayans ja Jennifer Connelly saavat paljastaa kykynsä. Heistä Ledon löytyy uudenlaisesta roolista Harry'na ja Wayansin veljeskatraasta Marlon tekee uskottavan ja myös vahvan suorituksen.

Aronofskyn ohjaus oli sitä mitä se ensikommenteista alkaen on saanut. Visuaalisen ja rikkaan äänimaailman omaava kerronta piristää, vaikka se ei olekaan mullistava. Tällaisena se kuitenkin on edistämässä kerronnan sujuvuutta, kun tapahtumia on nopeutettu monilla kelatuilla kohtauksilla. Aronofskyn Unelmien sielunmessu on huumemaailmasta kertova elokuva, joka ei jää kauaksi liian raa'asta kerronnasta. Nyt elokuva onneksi varoittaa oikeassa suhteessa, vaikka se ei ole mikään aurinkoinen pilkahdus huumemaailmasta.