Koala Kim Bodnia

Koala Kim Bodnia. Kuva: Aleksi Salonen

Sillan 2. kausi alkoi

Pieni kala miniatyyrialtaassa

Jar Jar Hanks

Jar Jar Hanks

”X haluaa kuitenkin ihan tosissaan puhua yksilön vastuusta.”

”X:llä on paljon sanottavaa.”

”X pitää tarkkaavaisena ja harmaat aivosolut raksuttamassa ilman, että ajankulua tuskin edes huomaa.”

”Tylsää hetkeä X ei suo.”

”X sentään haluaa ja yrittää sanoa jotain maailmasta.”

”Ihan Z:n, Y:n tai W:n tasolle ei nousta, mutta se tuskin on mahdollista näin humaanilla tarinalla.”

”X:n kanssa aivosolut eivät nimittäin pääse narikkaan lepäämään!”

Jos ohitetaan kysymys siitä, miten aivosolut lepäisivät narikassa… nämä lauseet on varmaan tarkoitettu jollekin itsetunto-ongelmista kärsivälle nuorelle kirjoittajalle? Jatka lukemista Pieni kala miniatyyrialtaassa

Oscar-jälkipyykki ja paras lyhytanimaatio


Parhaan lyhytanimaation palkinto olisi kuulunut PES:n nerokkaalle Fresh Guacamolelle.

Sivuillamme kävijät veikkasivat parhaan Oscar-elokuvan voittajaa. Todellinen voittaja Argo (17%) jäi veikkauksissa neljänneksi Lincolnin (17.7%) sekä Django Unchainedin ja Piin elämän jälkeen (molemmat 18.5%). Joukkoäly ei toiminut, ei sen paremmin toimituksen yhteisessä veikkauslistassa.

Omissa veikkauksissani sain oikein 17/24, tulos johon voisi hyvin päästä näkemättä elokuvista ainuttakaan. Silti, valkoisten vanhojen miesten mielentilaan asettuminen tuntui taas toimivan.

Jatka lukemista Oscar-jälkipyykki ja paras lyhytanimaatio

”Not true!!”

Erikoislaatuisen kornissa kasaritoimintaelokuva Gym Katassa on lukuisia absurdeja kohtauksia, mutta voiton vienee tämä, jossa Buck Kartalianin esittämä Kaani – Parmistanin yksinvaltias – vastaa tyttärensä, prinsessa Rubalin tiukkasävyiseen syytökseen kuolemattomilla sanoilla ”Not true!”

Eikä kannata unohtaa myöskään kahden lyhyen kohtauksen sarjaa, jossa nähdään eräs elokuvahistorian nopeimmista riemukas jälleenkohtaaminen – kuolema -pareista.

”Laatu” ja ”kynnys”: nelikentällinen ad hoc -tapaustutkimus

Klikkaa suuremmaksi.

Hienon kaavion pohja.

Tämä merkintä ei ole hirveän vakava, vaikka aika autistinen.

Valitsin kymmenen katsomaani elokuvaa ja asetin ne nelikenttään. Arvot ovat yhdestä viiteen.

Muuttujat ovat tässä tietenkin yhtä vapaavalintaisia kuin kaikki muutkin yksinkertaiset muuttujat, annetuista tähdistä papukaijamerkkeihin. Eivät ne palvele kirjoitusta, teosta ja teoksesta käytävää keskustelua, vaan markkinoijaa ja auktoriteettiuskoista yleisöä, joka haluaa siivilöidä esiin kokemisen arvoiset teokset. Tästä Rotten Tomatoesin rankkausten suuri suosio ja asema lakmustestinä.

Mutta jos vähän niitä avaisin.

”Taso”. Se elokuvan laatu, joka useimmiten kai näkyy sen saamassa tähtimäärässä. Tähtimäärä ei kuitenkaan kerro, millaisin lyhdyin elokuva pitää katsoa. Spinal Tap ja Veronikan kaksoiselämä ovat molemmat hyviä, mutta  jos nyt (ja aina) pitäisi valita, katsoisin mieluummin Spinal Tapin.

Mistä päästäänkin kynnykseen.

”Kynnys” tarkoittaa elokuvan raskautta, sen liikkumista epämukavuusalueella ja sitä, kuinka paljon se vaatii esimerkiksi paneutumista ja keskittymistä. Sitä voisi kai pitää ”taide-elokuva-kertoimena”.

”Vaikeat elokuvat” ovat useimmiten elokuvia, jotka esimerkiksi hylkäävät selkeät troopit, tutut kerronnan apuvälineet, ja siksi niiden kosketuspinta saattaa olla pieni. Voitaisiin puhua acquired tastesta, hankitusta mausta. Wikipedian määritelmä:

An acquired taste often refers to an appreciation for a food or beverage that is unlikely to be enjoyed by a person who has not had substantial exposure to it

Mutta eroaako hankittu maku paljon sen vastakohdasta, joka lienee ”jo olemassa oleva maku”? Makutottumukset kehittyvät kohti sitä, mille eniten altistuu. Pohjalla valmiina oleva ihmislajin biologia on tietenkin hyvä ottaa huomioon.

* * *

Sitten yksittäisiä hajakommentteja:

1.

Pohjapisteet saanut The Amazing Spider-Man on yksinkertaisesti huono kaikilla osa-alueilla — esimerkiksi otteeltaan (tai sävyltään) se on täysin kahjo ja sattumanvarainen. Sen matala kynnys on myös seurausta infantiilista aiheen käsittelystä, mikä melkein, MELKEIN, tekee siitä vaikeampaa katsottavaa. Rautalankaa kuluu.

2. 

The Firm (YouTubessa) ja Kapina nuorisovankilassa (YouTubessa) ovat Alan Clarken elokuvia, ja Clarke on erittäin hyvä näyttelijäohjaaja. The Firm on Gary Oldmanin show. Made in Britain (YouTubessa) on niin ikään Clarken elokuva, vielä korostetummin yhden näyttelijän eli nuoren Tim Rothin show, ja siksi ”raskaampi”.

The Firmia voisi verrata Fight Clubiin ja Made in Britainia Taksikuskiin, joskin Clarken riisuttu realismi poikkeaa Fight Clubin kuvallisesta marengista ja Taksikuskin hallusinatorisuudesta.

3.

Nelikentän neljäs Clarken elokuva on Elephant (YouTubessa), jota on vähän vaikea sinänsä arvioida. Se on kolmisen varttia erilaisia murhia kaupunkimiljöössä, hyvin arkirealistisesti ja kylmästi kuvattuna.

Elokuva on kannanotto, jota on vaikea edes ymmärtää ilman sen kontekstia. Se on tympääntyneen Clarken kommentti 80-luvun Pohjois-Irlannin tulehtuneeseen tilanteeseen ja terrorismiin. Osa elokuvan murhista on tositapahtumien rekonstruointeja — mutta tällaisia ei ihan näe Poliisi-TV:ssä

Elephantin vaikutus on tarkoituksella fyysinen, se käy päälle, mutta lopulta elokuvana se on enemmän ”teoreettinen juttu”, statement.

4.

Ihan keskellä on Moolok, Aleksandr Sokurovin muotokuvallinen elokuva Hitleristä — Sokurov on nyt kuuma nimi Faustin vuoksi.

Sen voisi kai sulloa art housen gettoon, mutta tarjottu Hitler-kuva on sen verran tuttu ja herkullinen (psykoanalyyttinen), että mukaan pääsee helposti. Lisäksi elokuva on välillä aivan helvetin hauska.

Siinä nähdään esimerkiksi Seinfeldistä tuttu soppanatsi:

Hitler ja Eva

 

Ja tästä käynee ilmi Hitlerin henkisten lukkojen syy:

Hitler ja Eva

5.

Hieman maagiseen realismiin taipuvainen Luihin ja ytimiin on muodoltaan hyvä esimerkki melko täydellisestä elokuvasta. Se on koko ajan kiinnostava, sen käsittelemä aihe on sopivan haastava ja moniaalle kurkottava, se on teknisesti muutakin kuin ekonomista kerrontaa jne. Yksinkertaisesti sanottuna se on kaunis ja koskettava.

Gaspar Noén tuotannon kanssa tämä on tavallaan ”hankitun maun” vastakohta: menee älyn ohi sydämeen. (Nyt voisi käyttää klisettä ”yhteinen ihmisenä olemisen kokemus” ja kuinka tähän lähteeseen pääseminen erottaa nerot muista, mutta enpä viitsi.)

6.

David Lynchin Blue Velvet, jota kutsutaan suureksi amerikkalaiseksi surrealistiseksi elokuvaksi, on niin ikään — teoriassa — elokuva, joka menee älyn ohi sydämeen. Käytännössä se kuitenkin vaatii (ja ansaitsee) keskittymisrauhan.

Mutta en tiedä, kannattaako Blue Velvetia lähteä älyllisellä tasolla tulkitsemaan, ei ainakaan niin, että ollaan tarjoavinaan lopullista ”avainta” elokuvan mysteeriin.

* * *

Tutkimuksen johtopäätös omasta maustani: ”laadukkaat” elokuvat eivät aina ole ”vaikeita”.

Mikä helpotus! En ole pahasti teennäinen.

Ja se on nyt fakta.

Itsenäisyyspäivämerkintä 2012

En ole nähnyt yhtään Tuntematonta sotilasta alusta loppuun. En myöskään ole lukenut romaania alusta loppuun. Onnistuin jälleen tänä vuonna tavoitteessani eli vaihdoin ketterästi kanavaa, kun Yle alkoi näyttää epäisänmaalliseen lähetysaikaan siirrettyä sotaelokuvaa.

Uuno Turhapuro -elokuvia tunnetusti haukutaan junttiviihteeksi, mitä en aina ymmärrä. Parhaimmillaan niissä yhdistyvät korkea ja matala, mikä on osoitus yleisestä skarppeudesta, kuten hyvät kriitikot osaavat kertoa.

En minäkään niiden pariin tietoisesti hakeudu, mutta kun itsenäisyyspäivä ei Suomessa ole juhla vaan vuosittainen historiallisen trauman työstäminen, joka huipentuu muiden pirskeiden seuraamiseen, Uuno-elokuva oli kotimaisen mediatarjonnan ainut valopiste.

Siispä katsoin Uunoa, en Sotilasta.

Tänä vuonna vuorossa oli Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti. Elokuva tehtiin keskellä syvintä lamaa, vuonna 1992, mutta se ei ole lamaantunut.

1. Kansalainen Uuno

Ensinnäkin, elokuva alkaa kuin Kansalainen Kane: Jörn Donnerin (!) ”luomalla” kollaasimaisella valedokumentilla Uunon matkasta ryysyistä rikkauksiin. Narratiivi on sisällöltään kekkoslainen mutta toteutukseltaan — nielaisu — melkein postmoderni, kuin Zelig kohtaa Spinal Tapin kohtaa Forrest Gumpin.

2. PK-prikaatin kauhu

Puistossa Ben Zyskowiczille yritetään myydä ”Groucho Marx” -laseja, mutta hän kieltäytyy, koska omaa jo sellaiset. Ele on kuin joltain Larry Davidilta. Tai kuten Alan Partridge sanoi muslimitaustaisen kioskinpitäjän kanssa käymistään kiistantalaisistakin keskusteluista, jotka eivät ole vahingoittaneet heidän välejään: ”And I think that speaks volumes for race relations.”

3. Meemi – roskan taloudellisin muoto

Presidentin koira soittaa pianoa, mikä nykyään olisi kulovalkean tavoin leviävä YouTube-klippi. Nämä jotka yhdellä kädellä väsäävät perlookseja ja toisella jakavat linkkejä ihmisen lailla käyttäytyviin kotieläimiin, eivät ymmärrä elävänsä vain alaviitteenä Speden tuotantoon. Sitä kutsutaan poeettiseksi oikeudeksi.

4. Realpolitik

Suomen jakaminen kahteen vyöhykkeeseen, omat alueensa ydinvoiman kannattajille ja ydinvoiman vastustajille, sekä Ahvenanmaan myyminen Ruotsille ovat hyvää realpolitikia. Siinä turvataan energiansaanti ja poistetaan pitkän tähtäimen mahdollinen separatistinen uhka.

5. Atomisoitunut yhteisöllisyys

Uuno ei menesty näköiskilpailussa, jossa etsitään kaksoisolentoa Uunolle, eikä edes Uunon manageri tunnista heti oikeaa Uunoa vale-Uunojen joukosta. Samaa vitsiä kerrottiin Mark Twainilla, Mark Twainista.

6. Suoraan kuormasta

Elokuvassa on posketon määrä kauniita naisia täysin toissijaisissa rooleissa ja arvatenkin vain siksi, että Spede oli tyypillinen sleazy showmies, joka kasvatti kuvainnollista kuormaa siitä syödäkseen.

Kuinka korjasin ”Yön ritarin paluun” käsikirjoituksen 60 minuutissa

HUOM! Tämä ei ole niinkään ”uusi Batman-elokuva”, vaan Yön ritarin paluun aihion fiksaus. Tämä kirjoitus on tavallaan toinen puolisko tekstilleni Bane, hölmöjen uusi suojeluspyhimys.

* * *

1. sikarikkaat bisnesmiehet käyvät kamppailua gothamin sielusta. harvey dentin laki on vain pahentanut tilannetta raivaamalla kaupungin vanhat konnat. se on tuonut tilalle OIKEITA KONNIA eli rahamiehiä

2. bane (ilman naamaria) on palkkatappaja, jonka bisnesmies X lähettää tappamaan bisnesmies Y:n, kaikkein suurimman. kohde on on PINGVIINI, lihava rumankomea populisti, joka on noussut ryysyistä rikkauksiin (hänkin orpo) olemalla häikäilemätön mutta rakastettava hyväntekijä. lisäksi kuka alkaa kritisoida vammaista self-made-mania?

samaan aikaan amatööri robin hood nimeltä CATWOMAN koijaa rikkaita, kuten bruce waynea. hän kuitenkin käärii päältä itselleen kovat prosentit, joten hän ei ole sataprosenttinen sankari

suhde on pikkutuhma, wayne on HULLUNA tähän notkeaan rikolliseen. sitten CATWOMAN yrittää alustavasti koijata pingviiniä, mutta hän ei ymmärrä, että seksuaalinen valta ei tehoa pingviiniin.

catwoman saa pahasti selkäänsä tästä pelkästä yrityksestä ja katoaa maan alle nuolemaan haavojaan. wayne on heti, että arvasin! pingviini on mätä

3. bane tappelee batmanin kanssa, pingviini (joka tietää kaikesta kaiken esim. värväämällä kodittomat ja maan alla asuvat tiedonkerääjikseen — sodassa TIETO ON MELKEIN KAIKKI) saa räjäytettyä vaikka kerrostalon, jonka katolla bane ja batman tappelevat. ihmisiä kuolee. pingviini saa banen ja batmanin näyttämään syyllisiltä ja yhteistyökumppaneilta. pingviini vetää mukaan vielä sen, että VALTIO!!! on tullut tappamaan hänet, koska hän on oikea robin hoodi. CATWOMANikin on samaa sakkia banen ja batmanin kanssa.

4. kansa kääntyy batmania ja banea sekä valtiota vastaan. paljon pingviinin propagandaa, jengi kantaa aseita. ollaan YTIMESSÄ: aseiden väljän omistusoikeuden pointti jenkkikontekstissa on se, että sillä estetään valtion orjuutus. gothamista tulee turvallinen mutta pohjimmiltaan sisältä mätä pingviinin johtama lilliputtivaltio; oppositio on nujerrettu. ihmiset valitsevat pingviinin johtajakseen, koska pingviini omistaa mm. välikäsien kautta gothamin tiedonvälityksen. MURDOCH-viittaus!!!

5. bane ja bruce wayneksi paljastettu batman, jolta on takavarikoitu omaisuus salaisia batman-kammioita lukuun ottamatta, karkotetaan häpäistyinä erämaavankilaan, joka on pingviinin omistama (VANKILATEOLLISUUSKOMPLEKSI!!!). käytännössä bane ja batman ovat sodassa muiden vankien kanssa, batmanin ja banen elämä pitää tehdä helvetiksi. käy selväksi, että bane ei ole sinänsä hyvä eikä paha, hän on vain peruspalkkasotilas. batman pääsee karkuun vankilasta, mutta bane hakataan paskaksi. vankilassa ollaan kaiken kaikkiaan useampi kuukausi

samaan aikaan kaupungissa catwoman tekee omaa kaunaista tutkimustyötään saadakseen pingviinin pois pelistä ja waynen, rakkaansa (pohjimmiltaan), takaisin, koska batman voi tuhota pingviinin.

6. batman saapuu takaisin gothamiin, hän liikkuu varjoissa, koska ei halua satuttaa siviilejä. hän haluaa paljastaa maailmalle, että pingviini on vain vampyyri, joka imee muilta resursseja. joku mcguffin SALAINEN TIEDOSTO

catwoman liikkuu batmanin perässä, varjoissa, ja lähettelee viestejä, koska ei ole vielä täysin varma, kuinka suhtautua batmaniin. hän esim. neutralisoi uhkia ilman, että batman tätä tajuaa. toisin kuin alkuperäisesssä elokuvassa, nyt catwomanille ei tarvitse sanoa, mitä hänen tulee tehdä. HÄN TEKEE ASIOITA ITSE

7. samaan aikaan vankilassa: bane herää vankilaan, joka on täysin tyhjä… hän kävelee ulos sellistä muumioharsoisena… kunnes kolkataan… kliinisessä huoneessa hänelle asennetaan naamari, joka pitää kaiken kivun poissa ja pumppaa verenkiertoon muutakin, naamari toimii myös aivopesun tavoin (MANTSURIAN KANDIDAATTI!!! VIITTAUKSET SODAN LUONTEESEEN)… bane löytää itsensä huoneesta, jossa on tietokone (tietenkin sonyn) pöydällä… bane painaa nappia… video menee päälle, siinä provosoidaan banea ja kerrotaan hänelle, mitä hänen pitää tehdä… avautuu toinen ovi, joka on täynnä kaikkea siistiä tavaraa… bane lyö pöydän hajamielisesti lyttyyn, koska hän on ihan pumpattuna tästä provokaatiovideosta, nousee… jatkossa bane puhuu vain irtonaisia sanoja, jotka kuulostavat metallisilta, synteettisiltä. hän EI OLE ideologinen terroristi, hän on pelinappula rahamiesten sodassa. hän on uhri, mutta hän ei ole uhri alkuperäisen elokuvan PATEETTISELLA tavalla

8. kaupunkiin saapuu nyt myös bane, naamaripäisenä ja pienoisarmeijan kanssa. nämä huppupäiset, täysin anonyymit ja jotenkin koneenomaiset erikoismiehet vaikka räjäyttävät sillat ja pistävät paikan täyteen räjähteitä luodakseen kaaosta. bane haluaa käytännössä tappaa jokaisen, siviilit ja pingviinin. kaikki käy niin nopeasti, että mikään kansalliskaarti tai armeija ei ennättäisi paikalle, joten pää kiinni!

9. batman haluaa estää banen, koska hän ei kanna kaunaa kaupunkilaisille — hän ymmärtää pingviinin, tarinan OIKEAN MABUSEN, manipulaatiokyvyn. bane murskaa batmanin selän äärimmäisen epädramaattisessa taistelussa: bane vain lyö batmanin selän paskaksi ja viskaa hänet menemään kuin roskasäkin

nyt osa ihmisistä näkee, että batman ei olekaan paha, hän yritti kukistaa banen! he nostavat (esimerkiksi nuori poliisi nimeltä ROBIN) batmanin pystyyn, batman hakee LEPAKKOKORSETIN, joka pitää miehen vaivalloisesti liikkeellä. batmania kannetaan pois kuin sotilasta taistelukentältä, kunnes hän saa lepakkokorsetista tukea ja pumppaa itsensä täyteen kipulääkkeitä (BATBURANAA)

catwoman on nähnyt tämän koko selkkauksen ja ymmärtää, että batmania on suojeltava tarkemmin. kuitenkin pitää yhä etäisyyden koska ei halua tapattaa itseään

10. kansa alkaa tajuta totuuden pingviinistä, tieto leviää, ja kansa käy banen kaupunkiin soluttautuneen pienoisarmeijan sekä pingviinin ammattiarmeijan kimppuun (valtaosa heistä on tuontitavaraa). voidaan esim. näyttää, kuinka vanhat ämmät ja pikkulapset välittävät informaatiota (signaali sille, että tämä on ihmisten vallankumous). gordon on ollut salaa batmanin puolella ja siksi vetäytynyt syrjään piiloon, nyt hänet kaivetaan esiin ja nostetaan johtajaksi. hän kuolee sankarin kuoleman jossakin yhteenotossa

11. bane, jolla on räjähdeliivit kaiken varalta, on tappamassa pingviiniä pilvenpiirtäjällä, kun batman hyökkää paikalle. seuraa tutut lätinät siitä, kuinka pingviini on tuomittava oikeudessa eikä omakädenoikeudessa

bane heittelee batmania jälleen kuin roskasäkkiä. paikalle saapuu robin, joka saa iskettyä banea jollain, vaikka lekalla takaraivoon. banen maski avautuu, batman huomaa, että banen takaraivossa on varjoliigan merkki!

batman sekoaa täysin tajutessaan, kuka (tai mikä) on kaiken takana, ponnistaa kivusta huolimatta ylös banen nyrkin väliin, joka on tappamassa robinia. batman ja bane mättävät toisiaan turpaan — siis  kuin nyrkkeilijät — ja molempien naamarit lohkeilevat, naamat ovat veressä.

syy, miksi tappelu on tasaväkisempi on se, että robinin lekalla lyönti ja batmanin iskut banen maskiin ovat vaurioittaneet sen voimaa. batman, jonka maski on nyt täysin hajalla lyönneistä, huutaa robinille: vie pingviini helvettiin täältä, bane on munaskuitaan myöten pommeissa!

tappelu jatkuu, kunnes molemmat ovat väsymyksestä rikki, banella saattaa olla vaikka kädet ja ranteet poikki harhalyönneistä seiniin, hän on kuin makaroonia.. banen naamarilla ei ole enää samanlaista valtaa baneen… bane alkaa puhua jostain, ehkä siitä, kuka on kaiken takana, hän on kuolemassa, kuolevan monologi Elämästä… sekä bane että batman puhuvat Elämästä kuin kaksi taistelukentällä vuotavaa vihollista, jotka kuoleman edessä eivät enää kanna kaunaa…

batman lähestyy banea, joka on muuttunut takaisin ihmiseksi… kunnes batmanin kasvot läheltä nähdessään bane muuttuukin takaisin baneksi (aivopesun voima), tarraa batmanista kiinni, heittää itsensä pilvenpiirtäjän ikkunasta, ovat putoamassa veteen, pommiliivit räjähtävät. bane räjäyttää pommiliivit vasta nyt, koska hän on korkean työmoraalin omaava ammattisotilas ja huutaa pelin poikki vasta, kun toivo on menetetty

12. robin saattaa pingviinin kadulle, jolla on ihmisiä. he ovat vuorostaan saaneet banen ammattisotilaat kiinni ja pingviinin valtakin on romahtanut. robinin rooli kasvaa: hän johtaa kansaa, nyt kun gordon on kuollut. he ovat myös ehkä nähneet tai kuulleet banen ja batmanin putoamisen

13. seuraa sarja oikeudenkäyntejä, joissa robin kunnostautuu

14. selvinnyt bruce wayne — ei enää batman — on jotenkin saanut selville, kuka varjoliigalainen lähetti banen ja missä lähettäjä sijaitsee. hän on vaikka laittanut irtirepimänsä banen naamarin LEPAKKOANALYSOIJAAN tai antanut sen foxille, joka antaa vinkin, mistä se on valmistettu, kuka sen on valmistanut, millaista teknologiaa se on… selvää on, että waynen PITÄÄ tuhota varjoliiga, tämä on lähes tulkoon itsemurhatehtävä. muuten gotham on AINA iskun kohde

siirrytään ITÄMAISIIN TUNNELMIIN. valepukuinen wayne esittää turistia, hän löytää varjoliigan viimeisen jäsenen, joka on paikallinen harmiton bisnesmies (ulospäin). wayne ja varjoliigalainen tappelevat, wayne haavoittuu, varjoliigalainen kaatuu kuolleena jostain syystä, wayne näkee silmäkulmassaan KUUMAN GIMMAN ja tuupertuu

13. loppunäytös 1: robin on kunnostautunut niin hyvänä ihmisenä (hän on bruce wayne, 2), että alfred kruunaa hänestä — jostain syystä, kenen käskystä — batman kakkosen. robin ei kuitenkaan halua piiloutua maskin taakse, mutta hän ottaa vastaan alfredin tarjoamat resurssit (esim. tietokannat), jotta voisi taistella paremmin rikollisuutta vastaan. SUPERSANKARUUDEN AIKA ON OHITSE… mutta onko?

14. loppunäytös 2: itämaisessa orpokodissa sen tuntemattomaksi jäävä omistaja tekee jotain, joka on tavaramerkkimäisesti brucewaynea, vaikka korttitempun — ja hänen vierellään on KUUMA GIMMA, josta on nyt parempi kokokuva: SE ON CATWOMAN!!! jalkapallo vierii kohti vanhaa miestä, mies ojentuu nostamaan sen.. MIES ON ALFRED!!!!!

NAINEN, MIES, ISÄ, LAPSIA. THE END.

Lähtölaukauksellinen 2012 reflektio x 12

Alan Clarke, David Mamet, Siegfried Kracauer, Errol Morris; Into the Abyss, Oslo, 31. august, Revanche, Tule ja katso; Politiikan nappula, Elokuvan tarina; Alan . . . → Jatka lukemista Lähtölaukauksellinen 2012 reflektio x 12

Varjoja paratiisissa

. . . → Jatka lukemista Varjoja paratiisissa

YouTube: robocoparchive

On hienoa elämää maailmassa, jossa on oma . . . → Jatka lukemista YouTube: robocoparchive