Jakob - valehtelija - Jakob the Liar (1999)

Robbie Williams on tässä vuonna 1999 valmistuneessa Toisen Maailmansodasta kertovassa elokuvassa ghetossa asuva juutalainen. Eletään sodan loppuvaiheita Puolassa. Jakob (Williams, Will Hunting - syntynyt neroksi) rikkoo ulkonaliikkumiskieltoa ja joutuu komendantin kuritukseen, samalla hän kuulee radiosta venäläisten onnistuneesta etenemisestä rintamilla. Jakob mainitsee asiasta eräällä ghettolaiselle miehelle. Asian piti olla luottamuksellinen, mutta ei mene kauankaan kuin tällainen uutinen on levinnyt koko ghettoon. Kaikki luulevat, että Jakobilla on salainen radio kodissaan. Hän joutuu antamaan ihmisille perättömiä uutisia venäläisten ja saksalaisten etenemisistä.

1998 ranskalais-italialainen elokuva Kaunis elämä sai Oscarin parhaasta ulkomaisesta elokuvasta. Jakob - valehtelija (Jakob the Liar, 1999 USA, Ranska, Unkari, ihme ettei ole suomennettu Valehtelija Jaakko) liikkuu ärsyttävän samoilla linjoilla mitä Kaunis elämä. On sorrettujen matka keskitysleireille, on pikkulapsia pääosissa ja tietenkin valehdellaan. Loppuun asti elokuva seuraa Kauniin elämän juonta välillä yrittäen olla hiukan omaperäinenkin. Elokuva suorastaan haisee rahanmetsästykselle.

Robbie Williams ei ole suurin idolini, joten hänenkään näyttelijäsuoritus tässä elokuvassa ei nouse mitenkään poikkeukselliseksi. Bostonilainen lehti Boston Globe ylisti arvostelussaan elokuvaa saman veroiseksi mitä Kaunis elämä ja Schindlerin lista, mutta itse kumoan tuon väitteen välittömästi, ainakin Kauniin elämän kohdalta. Jakob - valehtelija on jossain mielessä kesympi versio, suunnattu amerikkalaisille. Euroopan historiaa muutetaan amerikkalaisille sopivaksi ja sitten sen katsoo elokuvana joku eurooppalainen, ei toimi.

Jakob - valehtelija on tasaisesti jylläävä sotakuvaus, jossa keskitytään lempeiden saksalaisten alistamien juutalaisten murheisiin nälkäisessä ghetossa. Yksi ärsyttävä piirre on juutalaisten tapa ratkaista tilanne itsemurhalla, tätä asiaa tuotiin esille useita kertoja, jolloin asia muuttui melkein arkiseksi. Nyt, kun olen haukkunut elokuvaa tarpeeksi annan sille muutaman kehunkin. Koska elokuvaa vertaa Kauniiseen elämään, joka taas oli moninverroin parempi, asiat tuntuvat tässä elokuvassa olevan huonosti. Olihan juoni lähes loppuun asti kestävä, vaikkakin liikuskeli välillä pahasti klisheisyydessä. Ja elokuva oli välillä hienoa dramatiikkaa, joka todella vaikutti minuunkin.