Salainen ikkuna - Secret Window (2004)

Sellaiset huippunimet kuin Stanley Kubrick, Brian De Palma, David Cronenberg, John Carpenter, George A. Romero, Toby Hooper ja Frank Darabont ovat jokainen elokuvanneet kauhukirjallisuuden ykkösnimen Stephen Kingin novelleja. Tunnetuin ja arvostetuin on varmasti edesmenneen mestarin Kubrickin klassikkofilmi Hohto, jonka klassikkokohtauksessa Jack Nicholsonin esittämä Jack Torrance irvistää säleiksi hajonneen oven raosta. Kauhunovelleja pääsääntöisesti rustanneen Kingin teoksista on tämän lisäksi kuvattu kymmeniä leffoja (Cujo, Piina). Joukossa paljon myös luokattoman huonoja filmatisointeja. Tuorein King-filmatisointi on David Koeppin ohjaama Salainen ikkuna (Secret Window, 2004 USA). Elokuva jatkaa jo tutuiksi tulleilla King-elementeillä matkaten kauhun maailmaan Johnny Deppin esittämän päähenkilön mukana.

Elokuvan tarina kertoo kirjailija Mort Raineysta, joka löytää nuhjuisen valtatiemotellin sängystä vaimonsa Amyn salaisen rakastajan kanssa. Aikaa kuluu puoli vuotta. Rainey yrittää aloittaa uuden kirjansa kirjoittamista syrjäisessä järvenrantamökissään. Päivät ja yöt kuluvat kirjailijan torkkuessa sohvallaan tai miettiessä koneensa ääressä sopivaa alkua teokselleen. Keskittymisen vie yllättäen ovelle saapunut pitkä tummapukuinen mies, joka syyttää Raineyta aikanaan kirjoittamansa kirjan kopioimisesta. Seuraavana päivänä tämä outo muukalainen saapuu jälleen uhkaamaan Raineyta.

Salaisessa ikkunassa on monia King-kauhufilmatisoinneista ennestään tuttuja osasia (Raineyn syrjäinen mökki ja häntä uhkaileva muukalainen). Pelkotilat jäävät kuitenkin jo alusta alkaen totuttua alhaisemmiksi sekä päähenkilön että katsojan ihmetellessä uhkailevanmiehen kummallisia syytöksiä, jotka tämä aikanaan osoittaa mielestään todeksi mm. lahtaamalla kirjailijan koiran. Omat varjonsa Johnny Deppin esittämän Raineyn päälle heittää edesmennyt avioliitto ja vaimon ärsyttävä rakastaja. Tarinan kehittely ei etene toivottuun suuntaan sivujuonien hyvällä avustuksella, vaan jämähtää pahasti tasavahvan mutta vaisun kauhu/jännityspätkän tasolle.

Syitä etsimällä ensimmäisenä nousee esiin Stephen Kingin mahdollisesti kulahtanut toisintokauhunovelli, josta aikaisemmin puolivillaisia käsikirjoituksia (Spider-Man, Panic Room, Jurassic Park: Kadonnut maailma) kirjoittanut David Koepp ei ole saanut irti muuta kuin pari välähdyksenomaista laatukohtausta. Pohjatyön ollessa vain paikoin hyvää, ei Johnny Depp eivätkä sivuosaesittäjät John Turturro muukalaisena, Maria Bello tai Charles Dutton osaltaan tue tarinan kulkua odotettuun suuntaan. Yllättäen Depp ei loista karismallaan, joka on jo noussut hänen tavaramerkiksikseen melkein jokaisessa hänen elokuvassaan (Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa, The Pirates of Caribbean: Mustan helmen kirous). Rooli ei ainakaan ole vaikea, joka saattaakin olla osasyy Deppin haluttomuuteen tehdä muistettava esiintyminen. John Turturro (The Big Lebowski, Voi veljet, missä lienet?) on myös ikävän yksipuolinen – aivan kuin hän olisi tekemässä välityötä seuraavaa loistoroolia odotellessa.

Suoranaisesta sonnasta sentään ei ole kysymys. Salainen ikkuna jää vain vaisuksi eikä se yllätä kovin monessa kohtauksessa. Mukana on vieläpä ilmeisiä lainauksia niin edellisistä King-filmatisoinneista kuin viimevuosien kauhumenestyselokuvistakin.